Kevään korvalla

Tuo kuva oli otettava tuon upean keltaisen seinän ja vähintään yhtä upean huikaisevan sinisen taivaan tähden. Sanoisin, että todellista väriterapiaa. Vaikutus on yhtä vahva kuin äskettäin hankkimallani kelta-puna-oranssi-valko -raidallisella matolla, sen väritys sananmukaisesti piristää allekirjoittanutta päivittäin. Pidän väreistä ympärilläni - en viihtyisi valkoinen/musta/harmaa -sävyisessä kodissa, vaikka toisaalta sellainen voisi luoda myös rauhoittavan tunnelman. Tunnustan olevani enemmän ns. lämpimien värien puolella kuin kylmien. Kaksi väriä, joita ainakin vaatteissani välttelen ovat turkoosi ja vaaleanpunainen. Roosa on sitten asia erikseen :-)

Upeimmat värit löytyvät monesti luonnosta, juuri nyt ihailen purppuranpunaista leinikkiä, jonka yritän pitää hengissä istutusvaiheeseen saakka. Vielä tällä hetkellä kukkamaatani painaa vajaan puolen metrin lumikasa. Eilen tein vähän maastotutkimusta, mutta kun olin uponnut hankeen polviani myöten ja kastellut sukkani päätin vielä odotella rauhassa lumen sulamista muutaman viikon. Harvoin on tällainen vesisadekeli ilahduttanut niin paljon kuin tänään - jälleen yksi päivä lähempänä lumetonta maata ja esiin työntyviä tulppaaneja, narsisseja, krookuksia - huomaattehan vakaan uskoni, että jotain sieltä mullasta nousee ylös :-) Ainakin rikkaruohoja.