Viestejä Vilnasta

Hello!
Vilnassa on nyt sitten visiteerattu ja kaupunki näkemisen arvoiseksi havaittu. Erityisesti jäivät mieleen kauniit vanhat rakennukset, kuten Vilnan katedraali ja monet upeat kirkot. Samoin monta mukavaa kahvilaa tuli testatuksi ja ruokakin maistui. Mieli lepäsi ja nautin lämpimästä auringonpaisteesta upealta pilvettömältä taivaalta.
Yhtenä päivänä oli retki Trakverin linnaan, joka muistutti suomalaista Olavinlinnaa. Opas oli iloinen reipas nuorimies, joka puhui hyvää englantia. Matkakaverin kanssa puhuimme myös bussissa erään amerikkalaisen naisen kanssa, joka oli muuttanut Liettuaan kuusi vuotta sitten opettamaan englantia. Hän oli tyytyväinen Liettuan edulliseen hintatasoon ja sosiaaliturvaan, joka on erilainen kuin Yhdysvalloissa - tarkoittaa, että sellainen on olemassa. Huonona puolena hän piti aika ajoin vallitsevaa harmaata säätilaa, josta tosin tällä matkalla en nähnyt vilaustakaan.
Muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä olivat Vilnan tv-torni ja KGB-museo. Jälkimmäinen todella laittoi ajattelemaan ihmisen julmuutta ja vallankäyttöä toinen toistaan kohtaan. Vieraskirjaan saattoi jättää halutessaan oman tervehdyksensä. Jätin tervehdykseksi "let the freedom live", eläköön vapaus.

Sen verran Vilnan katukuvasta, että naiset olivat kaikki hyvin pukeutuneita, hameita ja mekkoja näki melkein jokaisella vastaantulevalla naishenkilöllä. Miesten pukeutumiseen en niin kiinnittänyt huomiota, mutta suurin osa naisista kulki korkokengissä. Itse olin käytännöllisesti lenkkareissa tai matalapohjaisissa kengissä, mukavuus ennen kaikkea.

Nyt sitten totuttelen pikku hiljaa loman loppumiseen, olen nyhtänyt rikkaruohot pihalta, imuroinut, leiponut mustikkamuffinsseja ja pessyt vaatteita. Ihan kiva on mennä töihinkin, mutta kiva oli olla lomallakin. Tehdessäni matkalaskua elokuun kahdelta ekalta viikolta huomasin, että aika täysiä ovat päiväni olleet, joten tuo viikon loma tuli oikein sopivaan saumaan.